Rekrytointivinkit

Työn merkityksellisyys katoamassa?

Suomi tarvitsee uuden suunnan tekoälyn aikakaudella

Tekoäly on tullut jäädäkseen ja muuttaa työelämää nopeammin kuin koskaan. Adecco Groupin tuore Global Workforce of the Future 2025 -raportti osoittaa, että suomalaiset työntekijät suhtautuvat tekoälyyn pääosin myönteisesti: 

  •  67 % uskoo tekoälyn luovan uusia työpaikkoja
  • 74 % näkee työnkuvien kehittyvän teknologiakehityksen myötä.  

Yksi luku kuitenkin pysäyttää: vain 19 % suomalaisista työntekijöistä kokee vahvaa merkityksellisyyden tunnetta työssään päivittäin. Maailmanlaajuinen keskiarvo on 46 %. 

Erityisen huolestuttavaa on, kuinka kokemukset työn merkityksellisyydestä vaihtelevat eri ikäryhmissä. 18–24-vuotiaista työntekijöistä jopa 44 % kokee päivittäisellä tasolla työnsä merkittäväksi, 50–60-vuotiaista työntekijöistä vain 9 %.  

Miksi merkityksellisyys on tärkeää? 

Merkityksellisyyden tunne ei ole pelkkä tunne, vaan strateginen voimavara. Tutkimuksen mukaan työntekijät, jotka kokevat työnsä merkitykselliseksi, ovat lähes kaksi kertaa todennäköisemmin jäämässä työnantajalleen seuraavan vuoden aikana.  

Vielä tärkeämpää on se, että vaikuttavuuden kokemus eli ymmärrys siitä, miten oma työ tuottaa arvoa, on avainasemassa työntekijän osaamisen kehittämisessä ja urakehityksessä. Siitä huolimatta vain noin kolmannes työntekijöistä kokee voivansa mitata työnsä vaikutusta. Tämä on ongelma, sillä ilman selkeää käsitystä oman työnsä arvosta työntekijät eivät voi optimoida omaa kehitystään tai sitoutua organisaation tavoitteisiin. Tulevaisuuden työelämässä vaikuttavuuden ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin teknologian hallinta.

Suomi jää jälkeen – mutta miksi? 

Suomalaiset työntekijät kokevat, että vakaa ja tukeva tiimi on tärkein tekijä merkityksellisyyden rakentamisessa. Tämä on vahva viesti meille johtajille siitä, että teknologian rinnalla meidän on panostettava ihmisten väliseen yhteyteen.  

Tutkimus osoittaa, että työntekijät, jotka ymmärtävät, miten heidän työnsä liittyy organisaation strategiaan, kokevat työnsä merkityksellisemmäksi ja vaikuttavammaksi ja ovat myös valmiimpia kehittämään osaamistaan. Suomessa kuitenkin vain 23 % aikoo ottaa aktiivisesti vastuuta osaamisensa kehittämisestä. 

Mitä meidän on tehtävä?  

Meidän on rakennettava siltoja, ei muureja. Tekoäly ei voi korvata ihmistä, mutta oikein käytettynä se voi olla yritykselle kilpailuetu. Lisäksi meidän tulee muistaa, että tekoäly voi vapauttaa aikaa, mutta ilman selkeitä tavoitteita ja ohjausta säästetty aika voi valua rutiinitehtäviin, ei strategisesti olennaisempiin tehtäviin.  

Meillä johtajilla on nyt mahdollisuus hyödyntää tekoälyä tehokkaammin, mutta se vaatii meiltä toimenpiteitä. Meidän on:

  • Vahvistettava tiimien vakautta ja tukea, sillä merkityksellisyys syntyy inhimillisestä vuorovaikutuksesta ja yhteydestä. 
  • Selkeytettävä työn tavoitteita ja vaikutuksia, jotta jokainen ymmärtää, miksi hänen panoksensa on tärkeä. 
  • Tuettava osaamisen kehittämistä – ei vain koulutusten kautta, vaan myös urapolkujen näkyväksi tekemisellä.
  • Rakennettava luottamusta tekoälyyn. Suomessa AI-luottamusindeksi on vain 3,2/10, kun globaalisti se on 4,5.  

Lopuksi 

Tekoäly voi oikein käytettynä tuoda mahdollisuuksia niin yrityksille kuin yksilöille, mutta johtajien tehtävänä on varmistaa, että jokainen työntekijä näkee paikkansa tulevaisuuden työelämässä. Vaikuttavuus ja merkityksellisyys eivät synny itsestään, vaan ne rakennetaan yhdessä. 

Katri Kupari työskentelee Adeccolla aluejohtajana. Hän kuvailee itseään näin: "Olen intohimoinen sosiaalisen vastuun edistäjä työelämässä ja sitoudun hyödyntämään kaikkien työntekijöiden potentiaalia. Minulla on pitkä kokemus henkilöstöpalvelualalta ja asiakkuudenhoidosta. Haluan auttaa yrityksiä menestymään ja pyrin luomaan osallistavia ja tukevia työympäristöjä omalta osaltani. Adeccon missio: Tavoitteena on turvata töitä ihmisille kaikissa elämän vaiheissa ja tukea yritysten menestystä kestävillä henkilöstöratkaisuilla."